Syrjäntaan taistelu 1918 (toim. Kyllikki Kaloinen)
Ilmestymisvuosi 2008. 3. täydennetty painos (2. p 1987, 1 p.1986), 146 s. Sidottu. Loppuunmyyty.
Tuuloksen Syrjäntaan kylä joutui 28.4.1918 keskelle vapaussodan viimeisiä taisteluja. jossa punaiset löivät saksalaisten muodostaman osaston. Molemmat osapuolet käyttivät tykistöä, ja kylä paloi ja raunioitui talo talolta. Sodan julmimpiin kuuluvassa taistelussa kaatui lähes 50 saksalaista ja yli 300 punaista; haavoittuneita oli kummallakin puolella vielä enemmän.
Saksalaisten joukossa Syrjäntaan taistelu sai legendaarisen karmean maineen. Vielä kesällä 1942 kenraali von der Goltz huomautti Berliinissä tuuloslaiselle Aimo Kaloiselle: ”Meillä oli siellä koko Suomen retken toiseksi suurimmat tappiot”.
Kolmanteen painokseen kirjan kansi sekä etu- ja takakannen sisäpuoli uusittiin. Kirjaan lisättiin Kyllikki Kaloisen kirjoittama epilogi, josta ohessa katkelma: ”Syrjäntaan taistelu ei enää näy maisemassa, palanut kyläkunta on jo aikoja sitten rakennettu uudelleen. Tämä kirja ja kolme muistomerkkiä muistuttavat nykyajan ihmistä vapaussodan tapahtumista. Voiko sotaa edelleenkään vastustaa paremmin kuin kertomalla siitä.”
Tuulos tarinoi
Ilmestymisvuosi 1997. 96.s. Sid. Loppuunmyyty.
Kaskuja, sananparsia, tarinoita ja pieniä tapahtumia menneiltä ajoilta. Kirja tallentaa tuuloslaista elämää ja tuntoja, jotka sävyttivät menneiden sukupolvien elämää. Kirjan runsas kuvitus on saatu pääosin Hämeenlinnan historiallisesta museosta, jonne on arkistoitu opettaja Lauri Uusisillan valokuvakokoelma. Mukana on myös kuvia Tuuloksen seurakunnalta, Leo ja Mauri Häppölältä sekä Vilho Laurilalta.
Kaskuja ja sananparsia Tuuloksesta
Ilmestymisvuosi 1979, 74 s. sidottu. Loppuunmyyty.
Tuuloksen Lions Club asetti syksyllä 1976 toimikunnan keräämään pitäjästä sananlaskuja ja tarinoita, sillä klubi halusi tallentaa Tuuloksen murretta. Pitäjän murre on aitoa perihämäläistä sanontaa, joka poikkeaa merkittävästi naapurikuntien murteesta.
Kaskut ja sananlaskut on kirjoitettu aidossa murreasussa, jossa kirjakielen d on l-kirjaimena, esimerkiksi ”kala on palassa, male on valissa ja lule kävi lullun lailalla”. Osa sanonnoista on maakunnallisia ja osa saattaa olla tunnettuja koko valtakunnassa, mutta ne on dokumentoitu kirjaan Tuuloksen omalla murteella. Osa sananlaskuista ja tarinoista on kerätty Tuuloksen joulu -lehdestä ja monet perustuvat tositapatumiin.
Kirjan on toimittanut painoasuun Jaakko Kauppila, kuvituksesta ja taitosta vastasi Päivikki Häppölä.